Toni "Pyörittäjä" Alatalo

2000-luvun alun kaupungit oli rakennettu jo varsin täyteen ja ihmisten elinympäristöä täyttivät silloin vielä kiihtyvällä vauhdilla monenlaiset tavarat, joita tehtaat ja verstaat ensin kaikkialla ja lopulta lähinnä entisen Kiinan alueella suolsivat. Kaikkien esineiden käyttötarkoitusta ei ole pystytty enää selvittämään, mutta monista on hyvin tietoa joko nykypäivään asti jatkuneiden käyttötapojen tai sitten historiallisten arkistojen pohjalta selvitettynä. Joka tapauksessa aidon vuoden 2008 ympäristön luomiseksi kaupunki ja paikat on täytettävä kaikenlaisilla tavaroilla. Alatalon työnä Oulu 2008 :ssa on ollut yhdessä avustajien kanssa luoda ne algoritmit joilla tavarat on rakennettu, sijoitettu ja monimutkaisempien laitteiden osalta se miten ne toimivat.

Erityisen innostunut insinööri Toni Alatalo on ollut erilaisista pyörillä tai pyörien kulkevista välineistä, joita on Oulussa 2008 melkoinen kirjo: linja-auto, polkupyörä, potkulauta, pomppupallo (pallo vasta onkin täydellinen pyörä!), pyöräluistin, automobiili, lastenrattaat, kaapelikela, rullalauta, paperirulla, vesipyörä, kehäkukka, ostoskärry, pyöräkuormaaja, kaivinkone, tynnyri sekä marmorikuula - vain joitain mainitaksemme! Useita näistä voi vapaasti kokeilla, ja ne toimivat varsin luotettavasti, joskin joidenkin käyttö vaatii 2-4. asteen tasapainotaitoa ja/tai väh. tason 3 ohjainkokemusta, välineestä riippuen. Pallon erityismerkitys Oulussa on silmiinpistävä muutenkin, kuten kaikki vieraat tulevat varmasti huomaamaan. Onkin syytä uskoa että koko teknopallokultti syntyi aikanaan juuri Oulussa. Tonin arkinen työ Kadonneen kaupungin rakentamiseksi on kuitenkin paljon muutakin kuin näiden hauskuuksien ihmettely, perusasiat kuten roska-astiat sekä tavaratalojen hyllyt täyttävät ohjelmat on pidettävä pyörimässä ja usein niissä on kaikenlaista pientä säädettävää (esimerkiksi leluhyllyjen tarjonnan kanssa oli ensin epäselviä tilanteita).

Vapaa-ajallaan Alatalo on kaikessa hiljaisuudessa askarrellut myös inhimillisempien rakenteiden ja toimintojen parissa, mikä pääsee välillä heijastumaan töihinkin. Esimerkiksi hänen Elephants Dream -animaatioelokuvaan tekemissään lavasteissa mekaanisten johtojen toimintaperiaate onkin tarkemmin katsottuna elävän olennon kaltainen - jokainen johto on yksilö joka liikkuu laumassa omien yksinkertaisten "tuntemustensa" pohjalta (http://www.elephantsdream.org/). Inhimilliseen käyttäytymiseen liittyen hän on harrastuksena tarkastellut mm. rajallisten resurssien jakamista, kuten ruoan antamista nälkäisten kesken (http://an.org/programming/food.py) sekä lasten kehityspsykologiaa. Muuten Toni harrastaa kiipeilyä, pelejä ja puutarhanhoitoa.

Vaatu "Toimintasankari" Kalajoki

Olen yksi Kadonneen kaupungin insinööreistä, Vaatu "Toimintasankari" Kalajoki, ja vastaan suorasta toiminnasta ja aidoista kehollisista kokemuksista. Mm. turistiripuli on yksi kehittelyni ylpeimmistä kukkasista. Siinä suora toiminta, kehollisuus, aidot tunteet ja jopa hengellisyys yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla!

Toimintasankarina pidän suvereenisti yllä useampaa identiteettiä, terapeutin, tipun ja Miss Oulu 2008:n. Miss Oulu 2008:n tehtäviin kuuluvat hengellisten palveluiden tarjoaminen matkailijoille mm. toimittamalla Hollywood-hengen alttareita majoitusratkaisuihin. Terapeuttina autan matkailijoita löytämään muistonsa ja vapautumaan identiteetistään, mikäli he ovat alkaneet uskoa olevansa oikeasti oululaisia. asta harhasta. Tipuna huolehdin toiminnasta, kuten kadunylityselämysten järjestämisestä

Nimeni Toimintasankari ja Miss Oulu 2008 olen saanut suoraan Hollywood-hengeltä. Missi ja toimintasankari ovat hollywoodismin korkeimpia suojeluspyhimyksiä. Yritän toimia esikuvieni antaman mallin mukaan.

Oulu 2008 on ollut tuuperruttavan kaunis kokemus. Värähtelen jatkuvasti Superenergiaa pelkästä läsnäolosta samassa tilassa näin nerokkaan tiimin kanssa. Etenkin Don Walsh saa minut suorastaan siirtymään taivaan 5. tasolle eli punaiselle matolle älynsä hurrikaanisella voimalla. Minulla ei ole kenestäkään mitään pahaa sanottavaa!

Olli Kantola, teknikko

Keskellä huikentelevaa uudelleen-elävöittämisprosessia puisto tarvitsee myös kosketuksen todellisuuteen. Tästä vastaa teknikko Olli Kantola, jonka erityisosaamisalueena on muistoissa matkaaminen, verifioiminen ja psykososiaaliset hierarkiat.

"Roolini ei ole luova", kommentoi teknikko itse korostaen asemaansa Mnemosyne (tm.) teknologian erityisosaajana. Voimmekin vakuuttaa, että taiteellisista tulkinnoista huolimatta matkaajat tulevat todella kokemaan Oulun sellaisena kuin se oli vuonna 2008.

Pekko "Vastarannan Brutus" Koskinen

Elämä on elämämpää kun pyyteetön petturi ahkeroi kulisseissa! Seisahdapa hetkeksi paikallesi... ja eiköhän Pekko ole sahaamassa lattiaa altasi, tai sotkemassa siistiä paitaasi epämääräisellä kiisselillä. Jos kaikki tuntuu olevan reilassa, luota häneen: pian hän saapuu, ja kenkii sinua nilkoille.

Koskinen on Kadonneen kaupungin Kelju K Kojootti, kännipäinen mäkikotka nimeltä Matti Frankenstein (salamat lyövät mäkitornin yllä), äitinsä naimisessa epäonnistunut Oidipus ja välisarjan Machiavelli... ja toki myös muuta. Hän tarjoaa kanavan jonka kautta vierailijat voivat juonia Kadonnutta kaupunkia vastaan, työntekijät voivat vetää mattoa toistensa alta, ja, kenties olennaisimmin, Kadonneen kaupungin organisaatio voi pettää itseään.

Villi huhu: Pekko on mukana Oulussa 2008 koordinoimassa aivan toista Oulua! Viidakkorummut kertovat nk. "Universumi OULU" -projektista: Oulusta on huhujen mukaan tekeillä vastakkainen versio, julkisen ohelle. Näiden kahden ääripään väliin laskettavilla differentiaalirakenteilla Kadonnut kaupunki pyrkii luomaan ääretöntä Oulua, sen eri variaatioiden loputonta universumia... jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Kuvittelepa: loputon, äärettömästi laajeneva Oulun universumi... noh, oli miten oli, jos haluat rikkoa arjen mauttoman immenkalvon, jututa Brutusta -- tämä "todellisuuden pettäminen" on hänen aluettaan, projektista riippumatta. Kysy itsellesi vaikkapa vaihtoehtoista näkökulmaa, linssiä tai pientä operaattorin paikkaa... ja pian löydät itsesi todellisuuden paradoksien undergroundista: Kuuminta hottia! Veitsenkärjen viime kvarkki! Yeazxöj!

Brutus Koskinen CV, otteita

Aviosääty:
Koskinen on nykyisellään naimisissa Muistinsa kanssa; tähän asiantilaan hän ajautui erään pelisuunnitelmansa testipelaamisen myötä. Välistä hän pohtii avioeroa, mikä on hankalaa, koska Muisti on aina paikalla, eikä hän ole vielä suunnitellut avioeron rituaalimuotoa.

Uskomukset:
Koskinen palvoo itse suunnittelemaansa leikillistä uskoa jonka seurauksena hän ei voi uskoa mihinkään kovinkaan pitkään tai vakavasti (tuskin edes itse leikilliseen uskoon). Hänen viimeisin jumalsuunnitelmansa on ollut kysymysmerkki ja sen syntaksi. Nyttemmin hän on tosin ajautunut jumalansa kanssa avoimeen ristiriitaan ja yrittää hajottaa sen useammaksi pienemmäksi syntaksijumalaksi.

Projektit:
- Varsovan Väittely 1831: Todellisuuskokeena Koskinen korvasi sanat eri-ikäisillä ja sävyisillä saksanhirvillä, ja järjesti poliittisen väittelyn Venäjän ja Puolan tilanteesta Varsovan arsenaalin edustalla. Lopputuloksena 674 932 saksanhirveä talloi alleen väittelyä pisteytyskyltein arvostelleen 4037-päisen turistiryhmän. Spektaakkeli saavutti skandaalinsävyistä suosiota eloonjääneiden turistien keskuudessa. Tätä nykyä Koskinen pitää tapausta karkeana: "Hirvet haisivat kohtuuttomasti."

- Barokin vilpillinen istuttaminen historiankirjoihin. Koko ilmiö tuotettiin algoritmisesti tietoverkkojen ihmisvapaan demokratian koeprojektina, ja siirrettiin sellaisenaan historiaan. Selkeän fraktaaliset koristekuviot, ja J. S. Bachin tietokonemainen sävellyskarakteeri hävettävät Koskista edelleen: "Olisi pitänyt sotkea matikkaa ennen dumppausta historiatietokantaan. Noh, pimpelipom."

- Kolmas kielisota: Taistelu Persoonapronomineja Vastaan (KS III: TPV). Hetkellisesti menestyksekäs koko kielen laajuinen hyökkäys. Sodan alkuvaiheessa pronominit kuolivat miltei totaalisesti sukupuuttoon, ja ihmiset puhuivat toisistaan mm. huonekaluina, amerikkalaisen jalkapallon pelaajarooleina ja shakkinappuloina. Lopulta taistelu kuitenkin jumittui asemasotaan chattikanavien juoksuhaudoissa. Sodan vastareaktiona syttyi valtava egoismin aalto. Sen ohessa nousi maineeseen mm. Sinä-Minä -lehti, sekä eräs historian arkkityyppisimmistä minä-hahmoista, Sir Kiesus Presley. Nykyisellään Koskinen katuu hubriksenhuuruista hyökkäystään: "Olisi voinut jättää tekemättä. Tuo Presley on aivan erityinen kurppa. Perkele."

- Ympyräilmiö (tunnetaan kansankielellä nimellä OOOH-projekti). Mahdollisesti Lego ja Superlego -yhtiön sponsoroima todellisuuskuvan ontologisten rakennuspalasten kehitysprojekti. Projektin herättämästä hurinasta huolimatta Koskinen on sen tulevaisuuden suhteen vielä skeptinen: "No joo..."

Janne "Villitsijä" Saarakkala

Jos teistä elämyspuistossa matkaillessanne tuntuu äkkiä siltä kuin liikkuisitte havainnekuvassa, ottakaa välittömästi yhteyttä Villitsijään. Kadonneen kaupungin elämyspuistojen elävyys ja aito tunnelma syntyvät noudattamalla antropologisia tutkimuksia mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan vain 57% aitouden tunnusta syntyy antropologisesta oikeaoppisuudesta. 43 % syntyy hallitsemattomasta tekijästä; keskeneräisyydestä, virheistä ja materiaalien ristiriidasta. Jättimenestys Reykjavik 2072 aikana toteutetun tutkimuksen jälkeen Kadonnut kaupunki päätti lisätä insinööritiimiinsä Villitsijän, jonka tehtävä on pitää huolta siitä, että elämyspuissa on riittävästi rosoa, keskeneräisiä projekteja ja täysin asiaankuulumattomia yksityiskohtia. Elämysdesigneri ja punkrunoilija Janne Saarakkalan rekrytoiminen Elämyspuisto Mtwara 1995:sessa oli menestys ja siitä lähtien hän on ollut pysyvä osa Kadonneen kaupungin insinööritiimiä. Janne Saarakkala on villitisijän toimessaan osoittautunut trash romantikoksi; hänen käsialaansa kuuluvat keskeneräiset rakennustyömaat, likaläikät, töhryt, tuhlaileva meikin käyttö, karvaiset miehet (ja välillä myös naiset), kuiva huumori ja yllättävät tilanteet. Hän on keikarimainen, monikasvoinen, juoruileva ja epäluotettava - ja joutuu toilailuistaan korvauksena usein työskentelemään myös Elämyspuistojen info-pisteessä. Se on Saarakkalasta "ihan cool".

Villitsijä Janne Saarakkala CV

Marianne "Style Creator" Sotti

Rönsyävä ja vauhdikas Style Creator on Oulu 2008 -elämyspuiston työntekijöiden ja elämän makuisen tapahtumaympäristön visuaalisen olemuksen asiantuntija, skenografi. Muinaisten kulttuurien sosiaalisen, kulttuurisen, tyylihistoriallisen, pukuhistoriallisen ja infrastruktuurisen tietämyksensä keinoin Sotti suunnittelee ja valmistaa muinaisten maailmoiden visuaalisia rekonstruktioita hienolla tyylitajullaan ja näkemyksellään. Style Creator tutkii työssään muinaista rituaalipukeutumista ja käsityötekniikoita. Hän on syventynyt myös muinaisten kulttuurien taidemuotoihin kuten lauantaisaunaan, karaokeen, nukketeatteriin, humppaan, saippuaoopperaan sekä näytelmäelokuvaan.

Marianne "Style Creator" Sotti CV

• Siwa - totta vai tarua?
• Myöhäisrauta- ja bio-optisen kauden vaihteen rituaalipukeutuminen Euroopassa: Lippalakki-kultti.

• Hair-saippuaooppera
• Tangomarkkinat
• Kaupunkien ja kulttuurien rekonstruktioita
• Muumimaailma
• Muodin orjat -tv-sarja
• Ultimaattisen luontokokemuksen retriittikeskuksen toimintatilat

Jonna "Madame" Wikström

Elämyspuistojen suunnittelussa huomattiin kohteessa New York 1964 suuri puute. Nimittäin koettiin, vaikkakin teos oli läpimurto, että se jätti kokijan kuitenkin hieman kylmäksi. New Yorkin jälkeen päätettiin palkata Madame Wikström tuomaan lämpöä, "äidillisyyttä" ja ryhtiä elämyspuistoihin. Madame on italialaistyyppinen äitihahmo, joka pitää lämpimästi, mutta tiukasti asiat ruodussa. Siksi hänen vastuulleen on langennutkin Elämyspuisto Oulu 2008 info- kioskin pitäminen.

Info-kioski on Elämyspuiston sydän, mutta myös sinne lähetetään työntekijät, jotka ovat toilailleet tai muuten alkavat liiaksi sooloilemaan. Esimerkiksi Villitsijä Janne Saarakkala työskentelee info-pisteessä sooloilunsa vuoksi. Madame Wikströmin INFO- pisteessä tarjoillaan matkailijoille todellakin elämyksiä joka lähtöön. On tarjolla erilaisia retkiä, kokemuksia, tuntemuksia ja näkemyksiä. Voit myös vaihtaa helposti persoonasi toiseksi, joko pysyvästi tai lyhyemmäksi aikaa. Kaikki tämä tapahtuu Madame Wikströmin lämpimien valvovien silmien alla. Joten kaikki kokeminen ei voisi olla turvallisempaa. Kaikkihan voisi olla näin vaivatonta ja järjestyksessä, siksi onkin ikävä sanoa ettei tämä aivan täysin pidä paikkansa. Ikävä kyllä Madame Wikströmillä on myös pimeä "hullu" piirre, joka saa välillä hänen työntekijänsä hämilleen. Hän haluaa vaihtelun vuoksi muuttaa myös itse olomuotoaan joksikin toiseksi.

Työntekijät ovat bonganneet hänet kioskista muun muassa gorillana, tonttuna, vihaisena raksahemmona. Tämän luonteen ja ulkonäön vaihtelun varsinaista syytä ei varmuudella tiedetä. Yksi teoria on, että Mtwarassa 1995 Villitsijä Saarakkala innostui luvatta ohjelmoimaan Madame Wikströmin muistia. Onneksi Madame ei kuitenkaan ole ollut vaaraksi muille ollessaan toisessa hahmossa. Ainakaan toistaiseksi. Vapaa-ajallaan Madame Wikström tekee paljon työtä kasvattaakseen uutta sukupolvea, joka ottaisi ohjat käsiinsä automaattisesti ilman koulutusta. Siksi lasten aivopesu onkin yksi hänen merkittävimmistä tämän hetken vapaa-ajan huvituksista. Hän on kehittänyt tekniikkansa niin pitkälle, että parhaimmillaan hän pystyy aivopesemään monta lasta kerrallaan. Hän tekee myös kirjallista materiaalia, jota lukiessaan lasten aivopesu käy kätevästi. Ei tarvitse edes olla paikalla! Tällä hetkellä hänen haaveenaan onkin, että voisi yhdistää työn ja vapaa-ajan niin, että saisi lapsista myös käteviä pieneen tilaan mahtuvia oppaita ja työntekijöitä Info-pisteeseen.

Pirjo "Reykjavik" Yli-Maunula

Pirjo oli toteuttamassa legendaarista Reykjavik 2072:ta, joka on hänen läpimurtoteoksensa. Hänen erityisalansa elämyspuistoinsinöörinä on tuoksujen, makujen ja tuntoaistimusten luominen. Hän toteuttaa aistielämyksiä lähes tosikkomaisella vimmalla, mikä toisinaan tuottaa matkalaisia hämmentäviä ylilyöntejä.

Oulu 2008:een hän on luonut uskomattoman autenttisia hajuja, kuten pakokaasujen, tervashamppoon, ruohon tai erilaisten ruoka-aineiden tuoksut. Kosketelkaa mitä tahansa esinettä tai olentoa, esim. puita, talojen seiniä, koiria tai vuoden 2008 oululaisten ihoa - aistielämyksenne ovat niin lähellä alkuperäisiä että tuskin osaatte kuvitella parempaa. Kannattaa myös kokeilla syödä missä tahansa ravintolassa tai ostaa ruokatarvikkeita kaupoista, kaikkien makujen laatu on taattu. Erityisen ylpeä Pirjo on niin kutsutusta "Sinisestä lenkistä" tai vuoden 2008 oululaisnuorison suosimista "irtokarkeista".
Testatkaa!

CV

Monitaiteellinen ja monipuolinen ura elämyspuistoinsinöörinä:

Toimittaja Ylva Lost, Media Matrix

lehti: K!-KAUPUNKI NEWS

Elämyspuiston teräväsilmäinen, joka paikan skandaalireportteri Ylva Lost. Eteni K!-Kaupunki Newsin toimistosihteerin assistentista toimittajaksi kyseenalaisin keinoin.

Täysin itseoppinut, liikkeissään nopea, puheissaan kehräävän pehmeä, viihtyy missä tahansa ja on ystävä usean virkaatekevän kanssa. "Politiikka on totaalinen turn-off" sanoo Ylva ja vannoo sitoutumattomuuden nimeen. Hän on kiinnostunut enemmän hajuista, liasta, kaikesta törystä politiikan alla. Syytetty narsistisesta tyylistään tunkea itsensä mukaan kirjoittamiinsa juttuihin - muuten Ylva on terävä, rönsyilevä - suorastaan maalauksellinen. Kiitetty "tuntosarvistaan", joiden avulla hän haistaa skandaalin sieltä missä sellaista ei ole. Ylva vääntää skandaalin mistä tahansa. Toi julkisuuteen kohutut "eritteiden vaihto-viestit" mutta vielä hän kärkkyy juttujen juttua, joka veisi hänet lopullisesti tähtiin.

Ylvasta sanottua: "En haluaisi joutua Ylvan piinapenkkiin." "Ylva saa minut vuotamaan." "Ylvalle voi uskoutua kuin parhaalle kaverille." "Ylvan tulikatse sulatti ja minun oli pakko tunnustaa.."

Laura "Amidala" Ollikainen

Don Walshin henkilökohtainen avustaja Laura "Amidala" Ollikainen on järjestelmällinen ja hienostunut, ainakin julkikuvaltaan. Hän pyrkii aina olemaan kolme neljännestä edempänä Walshin ajatuksen kulusta kuin muut, joskin tämä on usein osoittautunut mahdottomaksi. Vajaan vuoden yhteistyön jälkeen taidot ovat kuitenkin alkaneet hiljalleen hioutua. Amidala on toiminut monessa avustajaroolissa ennen nykyistä paikkaansa mm. roskakerjääjän assarina, liikennemerkkipitäjän assarina, tiiliskivimittaajan assarina ja Madame Wikströmin assarina. "En toilaillut..." Amidala kommentoi visiittiään info-kioskilla. Nykyistä esimiestään Amidala kunnioittaa ja arvostaa suuresti: "Hänellä on ihmeellinen rytmitaju!".

Amidala on erityisen ihastunut kitkerän makuisiin pötköihin, jotka haihtuvat savuna eri ulottuvuuksiin jättäen viestejä ympäri universumia. "Vaikuttavaa, Yli-Maunula on onnistunut täydellisesti!" Muita kiinnostuksen kohteita Amidalalla ovat pöly, H2O:hon sekoitetut alkuaineet ja musta kansionsa, jota hän kuljettaa aina mukanaan.

Maija "Prinsessa" Pihlaja

Oulussa On Niin Paljon Pussailtavaa!

Oulu 2008 on saanut Maijan sekaisin, hyvä että kruunu pysyy päässä!

Maijalle ei ole niin väliä mitä tapahtuu tai on tekeillä, kunhan mukana on romantiikkaa ja suklaata. "La romance, c'est moi" on tämän pikkuvaltiattaren lanseeraama hallinoimisprinssiippi ja sydämet ovat vaarassa läikähtää yli äyrään.

Maija on vetänyt pikarakkauskursseja monissa puistoissa. Viimeksi Maija romantisoi Helsinkiä, Oulun etelärajalle muodostunutta barbaarista kaupunkivaltiota. Mutta vasta Oulun 2008 valistuneessa toteutustyylissä prinsessanne on lopultakin arvoisessaan miljöössä.

Vaaleanpunainen linna!
Absolument le plus charmant torni jossa kasvattaa tukkaa!

Mutta missä ovat kuningas ja kuningatar?
Työmatkoilla tietysti.

Maija kantaa kaulassaan avaimia kaikkiin merkittävimpiin sydämiin ja päiväkirjoihin, tämä touhukas avainlapsi ei koskaan vietä iltapäiviään yksin. Ei enää myrkyllisiä hedelmiä eikä pommiin nukuttuja vuosia! Yksi kenkä sinne tänne, Oulussa 2008 uusia saa kaupasta! Hirviöitä on vain saduissa!

Kuninkaalliset nilkat vilkkuvat niin ostoskaduilla kuin keskiyössäkin ja rakkauden viesti kaikille kavaljeereille kuuluu: Prinssi on löydettävissä teistä jokaisesta ikään tai valmistusmateriaaliin katsomatta.

*Pus pus*

Katso video prinsessasta toimessaan:

Anne "Allergikko" Salmi

Anne on ammatiltaan allergikko ja hän on Infokioskilla töissä. Tämän lisäksi hän toteuttaa salaista intohimoaan, graduaan, eli tutkii Oulun 2008 allergiatrendiä. Oliko allergia Oulussa 2008 vain salainen halu erottua massasta vai oliko siinä jotain perääkin? Anne on hieman ulkona kaikesta ympärillään tapahtuvasta juonittelusta ja henkilökemioiden räiskeestä, sillä hän on omien sanojensa mukaan "vain töissä täällä" ja siksi perehtyykin enemmän perinteiseen kemiaan. Elämyspuistossa on runsaasti allergeenejä, joten tutkittavaa riittää. Annen vetämillä retkillä saat siis väkisinkin tutustua myös tähän puoleen Oulusta 2008.

Mille kaikelle alkuasukkaat olivatkaan allergisia!